Hei. Pahinta krapulassa on sen henkinen puoli. Kun herään, alan melkein poikkeuksetta ajattelemaan mikä meni pieleen sosiaalisessa kanssakäymisessä viime iltana. Tunnen häpeää pikku jutuista, vaikkei mitään niin kovin ihmeellistä tapahtunutkaan. Nyt meni myös rahaa niin sen takia on vähän morkkista. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen kun asiaa alkaa kunnolla pohtimaan.

Rahan meno: Ok, pari viimeistä juomaa olisi voinut olla ottamatta. Mutta rahoja ei saa takaisin joten turha sitä murehtia. Ensi kerralla voisin ottaa täysin tipattoman linjan. Ei se edes ole välttämättä se alkoholi joka rentouttaa seurassa (no on, mutta ei se ole kaikki kaikessa), vaan se on se että muutenkin rentoutuu alkujännityksen jälkeen ja tutustuu ihmisiin. Minulla on kuitenkin rahaa ruokaan ym.jäljellä, joten ei ole mikään katastrofi.

Mitä hyvää tässä illassa oli? Tutustuin enemmän uusiin ihmisiin, ja saimme muodostettua myös eräänlaisen harrastuskerhon, mikä on mukavaa ja tulemme näkemään jatkossakin. Kaikenkaikkiaan oli hauskaa enkä tuntenut oloani melkein yhtään pahaksi tai ulkopuoliseksi.

Lopussa taisin vähän nolata itseäni kännipuheilla joissa ei ollut paljon järkeä, mutta sitä sattuu ja kaverit hyväksyvät minut silti. Mutta onneksi kukaan ei varmaan ajattele asiaa samoin kuin minä. Ehkä se on ihan hauskaa muistella. Sosiaaliset taitoni eivät ole parhaimmat, enkä käyttäytynyt täydellisesti. Ensi kerralla voisin panna kaikki peliin ja yrittää jutella vielä enemmän, ja poistaa tuon turhan kännisepostuksen mikä ei varmaan ollut kovin viehättävää. Olisin esimerkiksi voinut tutustua uusiin ihmisiin juttelemalla ja kyselemällä heiltä vieläkin enemmän.

Noniin, nyt on asia käsitelty enkä harmittele enää muuta kuin fyysistä oloa. Piste.